Kansan kolme periaatetta. Demokratia 1.

Mitä on kansallinen itsemääräämisoikeus? Termin määrittelemiseksi pitää ensin tietää mitä "kansa" on. Jokaista yhdistynyttä ja organisoitunutta ihmisten ryhmää voidaan tässä kutsua "kansaksi." Itsemääräämisoikeus on kansan voimaa ja auktoriteettia, joka kattaa valtioksi rajatun alueen. Kiinan kielessä maailman suurimpia valtoja kutsutaan tänään "vahvoiksi valtioiksi", muilla kielillä niitä kutsutaan voimiksi. Puhutussa kiinassa mekaaninen voima on hevosvahvuus, muissa kielissä hevosvoima. Niinpä vahvuutta ja voimaa käytetään vaihtelevasti. Voimaa panna toimeen määräyksiä ja säädellä ihmisten käytöstä kutsutaan määräämisoikeudeksi. Ja kun kansa ja määräämisoikeus liitetään yhteen meillä on kansan itsemääräämisoikeus, joka taas on kansan poliittinen voima. Ymmärtääksemme mitä on "poliittinen voima" meidän täytyy tietää mikä on hallitus. Monet ihmiset ajattelevat hallituksen olevat jotain hämärää ja tavalliselle ihmiselle vaikeasti käsitettävää. "Me olemme sotilaita, emmekä tiedä mitään politiikasta", kuuluu vanha armeijan sanonta. Syy miksi he sanovat noin, johtuu siitä, että he ajattelevat hallinnon olevan jotenkin syvällistä ja hämärää. Mikäli sotilaat vain sanoisivat, että he eivät sekaannu hallintoon voisimme antaa asian olla, mutta mikäli he todella tarkoittavat, että eivät ymmärrä hallintoa, niin he ovat hulluja. Koska sotilas on keskeisimpiä hallitusta tukevia voimia hänen todella pitää tietää mikä hallitus on. Lyhyesti hallitus on kansan asia ja kansasta. Se on kansan asioiden säätelemistä. Voima säädellä niitä asioita on poliittinen määräämisoikeus ja siellä missä kansa säätelee hallitusta me puhumme kansan itsemääräämisoikeudesta.

Kansan itsemääräämisoikeuden käsitteen merkityksen ymmärrettymme voimme tutkia sen toimintaa ja tarkoitusta. Jos tutkiessamme ajattelemme todella muinaisia aikoja huomaamme, että ihmisen voimaa on käytetty yksinkertaistaen vain ihmisrodun säilymisen varmistamiseen. Ollakseen olemassa ihmiskunta on tarvinnut suojaa ja ravintoa ja se on päivittäin kohdannut nämä kaksi suurta tarvetta. Suoja merkitsee itsepuolustusta. Olipa sitten kyse yksilöstä, ryhmästä tai valtiosta niin voima itsepuolustukseen on olemassaolon edellytys. Ravinto merkitsee ruuan etsimistä. Itsepuolustus ja ruuan hankinta ovat siis ne kaksi keskeistä keinoa, jolla ihmiskunta on varmistanut olemassaolonsa. Kuitenkin samalla, kun ihminen on varmistanut olemassaoloaan niin muut eläimet ovat tehneet samaa. Ihmisen puolustaessa itseään, muut eläimet ovat puolustaneet itseään; ihmisen etsiessä ruokaa, muut eläimet ovat myös etsineet ruokaa ja näin ihmisen suojan ja ruuan etsintä on joutunut ristiriitaan muiden eläinten ruuan ja suojan etsinnän kanssa mistä on syntynyt taistelu. Pysyäkseen elossa taistelun keskellä ihmisen on taisteltava ja niinpä ihmiskunta on lepäämättä taistellut aina inhimillisen elämän aikojen alusta asti. Ihmisrotu on siten käyttänyt vahvuutta taistelussa ja aina siitä asti kuin se syntyi planeetalle se on ollut keskellä taistelujen melskettä.

jatkuu...